Naava vs. konekarhu Tyyne

Forssassa, tai oikeammin Tammelassa oli 3.-4.7. joka vuotinen Mustialan koiranäyttely, johon ihmiset ympäri maan kerääntyvät tuomaan koiriaan näytille ja sain jostain itselleni tiedon, että löytyypi paikanpäältä konekarhukin. Joku aika sitten kun sain idean, että Naatu on vietävä sellaista katsomaan, Riihimäki jäi jostain syystä väliin joten Forssaan oli päästävä, etenkin kun isä ja pikkusisko olivat myös menossa paikalle, mäykkynäytelmään.

Sunnuntaina heti aamusta ei muuta kuin ylös enemmän ja vähemmän reippaana, tavarat + koirat ja kuski autoon, nokka kohti Forssaa tai tarkemmin Latovainiota jossa vaihdoin isän kyytiin. Pk mäykky Fauni ja Naatu takaluukkuun ja menoksi. Ei kyllä lainkaan harmittanut vaihtaa kulkupeliä, loppumatka kun mentiin kera ilmastoinnin. :'D

Perille päästyä en voinut muuta kuin voivotella, sen verran tohkeissaan ja tosissaan ihmiset olivat tästäkin näytelmästä, en vaan ymmärrä. Jokanen tallaa tavallaan. Koirat ulos autosta ja ensin ettimään mäykkyjen kehä, koska se oli päivän the juttu, ainakin toisille. Jotenkin osasin aavistaa mikä on päähenkilön itsensä mielipide aiheesta ja voin muuten antaa juonipaljastuksen, että nappiin osu arvaus.

Mäykkykehän bongattuamme tehtiin leiri, jonka jälkeen otin Naatun (joka muuten kykeni poukkoilemaan aika hyvin joka suuntaan, mitkä käytöstavat?) ja lähdettiin ihmettelemään, että missä mahtaa olla konekarhu. Löydettiin se, mutta arkajalkana en suorilta sinne mennyt vaan hetken päästä uusi yritys med isipappa (se kun vielä tunsi yhden järjestäjistä).

Lyhyt priiffaus mitä tuleman piti (jälki + karhun löytö, koitan piirtää tästä suuntaa antavan piirroksen kunhan ehdin), rahat tiskiin ja tuomari hereille (luuli koiraa jämptiksi, kuten ainakin pari muuta paikalla ollut mettämiestä), koiralle vaihdettiin oman hihnan tilalle pidempi "liina" (ohut naru hätäavuksi) ja meidät ohjattiin verijäljen päähän. Tässä kohtaa totesin, että homman pitäis olla helppo, kyllä Naava jäljittää osaa..

Niimpä, osaa se, mutta se että kiinnostaako sitä, on sitten aivan toinen juttu. Siinä vaiheessa viikonloppua samaisella jäljellä oli ollut jo "pari" muutakin koiraa ja jostain syystä niiden hajut kiinnostivat enemmän. Koira liikkui kyllä oikeaan suuntaan, mutta vain hoputettuna. Suunnilleen puolessa välissä jälkeä, se vaihtui tuoreempaan jälkeen ja tässä vaiheessa koirassa olisi _pitänyt_ nähdä tämä muutos. Mutta kappas, n. 20m päässä jäljeltä, metsän siimeksessä oli yhden järjestäjän auto piilossa ja autossa avonaisen takaluukun "takana" istui häkissään nuori karhukoira, aivan hiljaa. Mutta se kuitenkin oli siellä ja Naava totesi jäljen olevan aivan turha. Sain suunnilleen kantaa koiran jäljelle ja potkia sen etenemään. Onneksi tämä ei näkynyt tuomarille / katsojille, välissä sattui olemaan jonkin sortin laavu (en muista tarkkaan, mutta joku rakennelma).

Koira jäljitti hiukan kiinnostuneemmin loppumatkan, mutta muutaman metrin ennen karhua, joka vielä tässä vaiheessa oli liikkumatta, Naava kääntyikin hiukan pois jäljeltä (joku oli selkeästi jättänyt jonkun tosi muhkean juorun). Hetken katseltuani, kehoitin koiraa jatkamaan ja sitten se havaitsi tuon suurehkon möykyn puun takana. Ei pelästynyt, ei edes hätkähtänyt vaan kiersi konekarhun ja haisteli sitä takaapäin kunnes totesi sen olevan aivan turha, merkkasi sen viereen, nostamalla koipeaan. -.-' Koiran jatkaessa muiden siellä käyneiden viestien lukua, pyörittelin itse päätäni ja yritin puhua koiraa vielä katsomaan tätä hurjaa ja peltotavaa Tyyneä, mutta aivan suotta. Jossain välissä karhun ohjaaja, liikautti karhua hiukan ja kappas, Naava sentään pysähtyi tuijottamaan tuota metsien hurjaa petoa, ainakin 2 sekunnin ajaksi ja merkkasi toisellekin puolelle. Hetken jaksoin vielä ihmetellä koiran touhuja, kunnes luovutin ja kävelin takaisin aloituspistettä ja tuomaria.

Naurujen saattelemana saatiin myös tuomarilta ihan paperi, jossa kerrottiin koiran reagoinnista. Koitan skannata tuon todistuksen tähän liitteeksi, mikäli skanneri suostuu yhteistyöhön. Tässä kuitenkin pääpiirteet.

~

Koira: Naava            Rotukoodi: (tässä kohtaa on suttua, ja päälimmäisenä lukee sip. husky)
Omistaja: Johanna Repo
Osoite:_____________________, Huittinen

Jälki:
kiinnostaa: X          ei kiinnosta______________
jäljittää: X              ei jäljitä_______________

Löytö
ei kiinnosta: X, arkailee________, Löytöhaukku __________ (käsinkirjoitettuna lisätty) Ei pelkää!

~

Kaikki kohdat jotka liittyivät haukkutyöskentelyyn, olivat jostain kumman syystä tyhjiä.. Lopussa oli vielä merkintä ajasta ja paikasta sekä tuomarin allekirjoitus.

Mitä tästä päättelimme? Ei välttämättä kannata ottaa Naatua varottavaksi koiraksi jos halajaa karhuvilkkaaseen metsään lähteä..