Sunnuntaiaamun ensimmäinen ajatus oli "AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAPUUUVA!!!". Mutta kun heräsin niin paljon kellon soittoa, että ehdin tehä miljoonaa asiaa, ehti jännityskin hiukan laskeutua. Pakkailin tavaroita ja käytin koirat ulkona, samalla kun seurasin milloin mukaan lupautunut sisko mahtoi olla halukas nousemaan sohvalta. :'D
Päästyämme raviradalle ja auton pysähtyessä parkkiin, jännitys iski taas. Rokotustodistuksen sain kaivettua esiin ja lähdettiin sen tarkastuksen kautta etsimään sitä omaa kehää. Kehä löydettiin aika pian ja sen vierellä olevalta penkiltä vapaat istumapaikat jotka vallattiin sitten heti.
 |
Tai siis meidän piti olla toisena.. Kun junioriluokan nartun huudettiin kehään, meidän perään asettui kaksi koiraa, mutta eteen ei yhtäkään.. Hyvä, etten alkanut kiukuttelemaan ettei me kyetä tähän. Pakkohan se oli, mutta jos olisi ottanu edes puolet aivoista mukaan, niin jotain olis voinut mennä oikeinkin.. Ensin tuomari tietenkin juoksutti meidät kaikki kerran ympäri ja kaikki tietää, että sen jälkeen ensimmäisenä vuorossa oleva menee ja esittelee koiransa tuomarille.. Paitsi jos on jättänyt ne aivonsa kotiin.. Meikäläinen seisoi tyhmänä ja yritti saada koiran seisomaan, kunnes tajusin tuomarin viittelöivän jotain.. Ihmettelin hetken, kunnes sain päähäni sedän haluavan meidän juoksevan toisen ympyrän ja lähdin liikkeelle.. Ei, ei se halunnut meitä juoksemaan kun se halusi nähdä koiran.. -.-'' |
 |
Jonkin aikaa siinä istuttiin ja katseltiin, välillä käytiin ihastelemassa kojujen valikoimaa. Mutta koko ajan tuli vilkuiltua kelloa, koska kello tulee 11 jolloin huskyjen arvostelu alkaa... Ja tulihan se sieltä.. Meitä ennen oli kylläkin useampi koira ja luettelosta olin tarkistanut, ettei meidän tarvitse olla edes ensimmäisiä omassa luokassa. Neljä koiraa, joista me oltiin toisena. |
Päästiin vihdoin itse arvosteluun, jossa ei siis tapahtunut mitään kummallista. Tuomari tutki koiran, kysyi ikää, juoksutti suoraa. Ja tuloksena T.
"Good in type. Needs time to mature. She is outgoing in temperament. Very nice on eyecolor. Ears a bit wide. Good pigmentation. Need time to get more bone & substance. Needs more forechest. It is not easy to see movements."
Paniikki ohi ja tähän astisen elämäni pahin häpeä jatkoi olemistaan.. Miten voi ihminen olla noin sekaisin jännityksestä? Kyllähän mä sen tiesin, että olis pitäny lykätä se nlyremmin pää siskolle, joka oli mukana..
Kun sain järjen taas mukaan, aloin miettimään päivää ja ipanan käytöstä. Se oli pro. Ipana oli tietenkin innoissaan kaikista noista vieraista koirista, vieraat ihmisetkin kiinnosti hiukan, mutta kun istuttiin tilanteessa kuin tilanteessa odottamaan tai muuten vain seuraamaan jotain kehää, se rauhottui aina todella nopeasti eikä välittänyt edes vieressä juoksevista koirista.
Kaikenkaikkiaan siis omat hölmöilyni poissuljettuna, varsin onnistunut reissu. <3 Tarttuipa mukaan muutama savustettu luu sekä uudet päheät pannat koirille (tosin, ipana kokeili omaansa jo hampaita, kun jätin ne 5min autoon valvomatta.. -.-')
Vitsit, oon ihan missannu teidän uusimmat päivitykset! Kiva kuulla teidänkin elämästä pitkästä aikaa :)
VastaaPoistaOotko viemässä molemmat koirat erkkariin? Meillä jää tänä vuonna väliin koko lysti, harmittaa :/ Vaan toivottavasti sitten seuraaviin päästään taas mukaan!