Valjakointia ja ralleilua

Ihan ekana mainitten, et lisäsin asetuksista näihin kirjotuksiin tuommosen "toiminnot" kohdan, josta saa valita yhden näpsyn. Josko mullekin alkais selviään, et lukeeko joku näitä oikeesti. :D Lisäks oon miettiny semmosta "Kysy mitä vaan"-postausta, mutta ne on nykyään niin muotia, joten taidan jättää väliin, ihan vaan periaatteen vuoks..

On oltu niin pali reipasta viime päivinä, ettei mittään järkee. Huushollin akkavalta vaan pahenee, kun nyt tulee sitten pari viikkoo täyteen siitä et salaperäinen Sissi saapui.

Ensimmäisen viikon aikana ei päästy kun pari kertaa kokeileen vetojuttuja, mutta kun sain potkukelkan omaan käyttöön niin on käyty melko aktiivisesti ajelemassa. Karkeesti arvioiden rytmillä 2 päivää treeniä 1 vapaa. Tokihan viikkoon ei kovin montaa tämmöstä ees mahdu, mutta kuitenkin.

Jokusen kerran oon käyny Sissin kans kahestaan, mutta yleensä mukula on lähteny matkaan ja ette muuten tiä miten ylpee oon siitä, siitähän on kuoriutumassa ihan oikee valjakkokoira. <3 Eilenkin käytiin ajamassa ja Sissi meinasi olla kääntymässä ihan ilman käskyä muutamalle pihatielle, mutta onneks oli yks kappale teini-Pihlaa ulkoreunassa porskuttamassa suoraan tietä pitkin, niin ei Sissi päässy kääntymään. Nauroin katellessani, kun Sissi yritti kokeneemman oikeudella päästä jyrämään yli, mutta mukula painoi korvat niskaan kiinni ja tuijottaen suoraan eteenpäin jatko matkaa välittämättä toisen hetkellisistä temppuiluista. Eiköhän tuosta ihan oikeesti työtä tekevän koiran vielä saa, kun onnistuu vaan keräämään itseluottamusta toisen vieressä juostessa.

Itellä on vaan hiukan hakusessa, et minkämittasia lenkkejä voi ees kuvitella lähtevänsä tekemään. Tokihan se on kiinni koirista ja keleistä jne, mutta kun ei oo kokemusta että mikä on realistinen alotus. Nyt on tehty jotain 3-4km välillä ja ite pyrkiny siihen, ettei paljon tarttis autella. Kahden koiran kans se on pitänykin, mutta yhtä koiraa pitääkin auttaa jonkin verran.

Nythän oon rakentanu veto"liinat" parista ManMatin narusta, joista lyhempää oon jatkanu ihan tavallisella narun pätkällä (miten onnistuinkin nyysiin isän varastosta just sopivan mittasen narun, mittaamatta! :D). Ite tehdyt kahen koiran vetoliinat on tossa vieressä vartoomassa, et tilatut lukot saapuis. Sitten pitäs vielä hommata jousto + alppilukko, niin alkais oleen se puoli kasassa. Tokihan Pihlikselle pitäs hommata ne oikeesti istuvat valjaat. Nuo valjaat on muuten sopivat, mutta kaula-aukko on himpun verran liian iso. Ei niin paljoa, että häirittis menoa mutta ei selkeesti istu kunnolla.

Sitten se ralleilu, enkä tarkota nyt tätä Rallia:

Ralli on keskimmäisenä vaijerin oikealla puolella

Olimpas taas hauska.. Tuo kuva on siis otettu viime vuoden syksyllä Jämiltä, jossa olin handlerina matkassa.

Palatakseni aiheeseen rally-toko. Jossain mielenhäiriössä ilmotin meitin Loimaan Seudun Kennelkerhon järjestämään rally-tokon kausiryhmään. Noin vuosi sitten käytiin alkeiskurssi ja nyt aattelin jatkettavan. Pientä jännitystä oli ilmassa, mukula kun ei ollu yli kuukauteen ollu ees hallilla, puhumattakaan että siellä olis käyty jotain harjottelemassa...

Matkassa oli sekä nameja, että meidän palkkana käyttämään kaninkarvalelu (jonka tosin oon kattellu kärsineen melkosesti, pitänee harkita uuden hommaamista), mutta yllätysyllätys ne ei paljon painaneet kun hallilla oli MUITA KOIRIA! -.-' Hetken aikaa tahkosin tuon kans, niin että alkeiskurssia lopettelemassa olleet ihmiset hiukan kattoivat, kun tönin koiraa jotta sain sen keskittymään..

Anni oli tehny toiselle puolelle radan, jossa oli kylttejä avoimesta (?) luokasta ja toisella puolella oli yksittäisinä myös voittaja-luokan kylttejä. Meinasin jo, et meillä ei oo mitään asiaa radan pätkälle, mutta päätin kuitenkin että yritetään kun kerran paikalla ollaan. Oltiin just lähdössä suorittaan rataa (koira istu vieressä, perusasennoks sitä ei voinu kutsua), kun toiselta puolelta kuului se taianomainen (joskin luulin sen menettäneen tehoaan), kaiken pysäyttävä, hengityksen salpaava.... SKVIIK! Terrierityttösellä oli matkassa vinkulelu. Tässä vaiheessa meinasin ite vaipua epätoivoon, kun kerran vinkulelu oli päässy koiran aivojen syövereihin, niin se oli ihan se ja sama, mitä mä sille tarjosin.

Anni kävi kuitenkin kysymässä, josko saisin lainata tuota lelua ja saatiinhan me (siltä terrieriltä iteltään ei taidettu kysyä..). Ette usko mikä into tuli koiran tekemisiin, kaikki meni niin hyvin, ettei mitään järkee. Tuo oli intoo piukassa (pelkäsin, että keittää jo yli eikä pysty keskittymään) ja teki kaiken just niin ko pyysin, ite meinasin vaan olla solmussa niiden kylttien kans.

vanhalla asettelulla tää kyltti oli niin vaikee... -.-'

Kokeiltiin rata myös uudestaan ja pyrin nyt menemään koko radan palkkaamatta välissä muuten kuin sanoin, lelu oli mulla koko ajan toisessa kädessä nyrkkiin puristettuna. Treenien vetäjä vaan vihjas, että kun saan koiran toimimaan niin ettei lelu ole mulla kädessä, me voidaankin jo suunnitella ilmottautumisia. :D Tähänhän oli pakko näyttää, kun huomasin koiran oikeesti keskittyvän. Laitoin lelun oikein suuri eleisesti taskuun, niin että koira näki. Tän jälkeen pyysin sen sivulle, siitä maahan ja kiersin sen ympäri, palkaten vasta lopussa.

Tokihan tuo koira toimii sopivasti motivoituna näin, mutta se että sen saa sinä sovittuna päivänä (esim. ne kisat) olemaan siinä sopivassa mielentilassa, onkin sitten jo ihan eri juttu.. Mutta oikeesti, tuosta tuli niin kova polte taas ralleiluun että.. Pitää vaan koittaa hakee kotoa kaikki vinkuvat lelut piiloon ja ruveta kokeileen niitä palkkana rallyssa, toivottavasti toimii edes hetken..

Mainittakoon nyt vielä, että mulla oli tuolla reissussa Sissi matkassa ja pysähdyin ABC:lle kauppaan kotimatkalla. Pihla oli Ibizan takapenkillä ja Sissi takaluukussa, kun lähdin. Tullessani näin todella iloisen koiran hahmon takapenkillä ja meinasinkin jo ihmetellä että miten Pihla nyt noin voimakkaasti reagoi, kunnes tajusin..

 Huomenna vien koirat hoitolalle, jossa on kaks harjottelijaa ja ne saa harjotella kynsien leikkuuta. :D Helppo hommahan tuo on, mutta sitäkään kun ei opi muuta kun tekemällä ni eilen laitoin viestiä vanhalle pomolle ja kysyin mahtasko ne likat haluta harjotella. Pihla kun on perun helppo kynsien leikkuun suhteen, Naatu on kaikkee muuta kun helppo, mutta hammasta niiltä ei saa vaikka tekis mitä.

Jos menis vaikka jonkinsortin loppukevennyksestä tämä kuva Jämin reissulta: