Kisakirja korkattu hyväksytyllä tuloksella

Niinhän siinä siis kävi. Viime lauantaina aamupäivästä lähdin ajelemaan (liian?) hyvissä ajoissa hallille, kohti ensimmäisiä rally-tokokisoja. Pihlan energisyys hiukan jänskätti vaikka edellisenä iltana oltiin pikatreffeillä Lennartin kans. Mutta ite olin enemmän ja vähemmän kipeenä melkein koko viikon ja pieni husky-lapsi oli siis melkoisen täynnä patoutunutta energiaa.

Hallille päästessä tehtiin pieni kävely vielä pihassa, että saisin sitten lykätä koiran "hyvillä mielin" häkkiin odottamaan meidän vuoroa. Yllättävän rauhallisesti koira otti sen, että MEIDÄN halliin oli tupannut niinkin paljon vieraita koiria ja ihmisiä. Ilmottautumispisteellä meinas olla pari käsiparia liian vähän, kun Pihlan mielestä on kohteliasta moikata ihan kaikkia - niin uusia kuin vanhojakin tuttavuuksia. Se ei selkeästi ole omaksunut meikäläisen tapaa eli ei tartte moikata, jos ei joku varta vasten tuu jutulle. :D

Ehdin hyvin pistää koiran häkkiin ja katella alokas-luokan ensimmäistä ryhmää (me oltiin siis toisessa). Ekan ryhmän loppuessa kuulin tuomarina toimineen Hannele Pirttimaan mainitsevan pienestä tauosta, joten nappasin koiran käymään vielä pihalla, mutta tuomari alkoikin ensin tarkistamaan siruja ja varmentamaan kisakirjoja. Siru meinasi olla jemmassa, mutta löytyi kuitenkin ja täsmäsi jopa mun kirjotuksiini. :D Koiran korkeudestakin oltiin tuomarin kans samaa mieltä, kun vaihtoehdot oli alle 40cm, 40-50cm ja yli 50cm.

Ennen rataantutustumista pistin koiran vielä hetkeksi takaisin häkkiin, jotta sain rauhassa ihmetellä radan. Jo ensivaikutelma radasta oli kiva, eikä mielipide muuttunut siinä rataa hahmotellessa. Ensimmäisten suoritusten alkaessa otin Pihlan häkistä ja koitin sitä hiukan herätellä tekemiseen. Vaikka se ei ollutkaan ihan niin skarppina, kun olisin toivonut, en edelleenkään oikein osannut jännittää. Mystisintä oli, etten osannut jännittää vielä lähtökyltilläkään, jonne tuli hiukan kiirus lähtö. Seurasin kyllä väliaidan vieressä muiden suorituksia, mutta elin siinä uskossa ettei meidän vuoro ihan vielä ole. Kunnes edellinen koirakko käveli ulos kehästä ja näin ohjaajan selässä numeron 16. Ihmettelin hetken, kunnes tajusin, että me oltiin numerolla 17.

Ratahan meni siis kutakuinkin näin (suluissa meidän vähennykset):
 Lähtö (kontr -1)
1. Koira eteen, vasemmalta sivulle, istu (kontr -3)
2. Spiraali oikealle
3. Käännös oikealle
4. 360 vasemmalle
5. Koira eteen, oikealta sivulle, istu (py -1)
6. Vasen täyskäännös (kontr -1)
7. Liikkeestä maahan (kontr -1)
8. 270 oikealle
9. Istu, maahan, kierrä koiran ympäri (py -1)
10. Pujottelu
11. 270 vasemmalle (kontr -1)
12. Käännös oikealle
13. Istumisesta juosten (py -1, kontr -3)
Maali

Kokonaisuudessaan olin enemmän kuin tyytyväinen suoritukseen, sitä en osannut ajatella, että miten tuomari sen näki. Melkein koko radan ajan Pihla komensi meikäläistä, siitä tuomari vähensi -2 kokonaisvaikutelmasta. Mutta muuten tuomarin kommentti oli: "Tosi iloista menoa, hyvin sait pidettyä koiran kontaktissa itseesi. Pienestä haukahtelusta vähennettiin -2 kokonaisvaikutelmasta."

Kaikenkaikkiaan siis meille jäi 85 pistettä eli todellakin hyväksytty suoritus meidän ensimmäisistä rally-tokokisoista ikinä! Nyt on siis kisakirja tosiaa korkattuna. (:

Voiko hienommin muuten kruunata 100. kirjoituksen, joka tämä tosiaan tässä blogissa on! :D