Melskettä ja naksua - eli mitä kuuluu melkein kahden viikon jälkeen

Ipana on tosiaan jo melkein kaksi viikkoa meitä viihdyttänyt (?) ja pakko se on sanoa, että eipä ole näin tapahtumarikasta ole meillä ollut ihan hetkeen...

Sisäsiisteys on ihan hyvällä mallilla, edelleen tytsyllä on ajatus siitä että pihalle on tarkoitus tehdä, mutta kun kukaan ei sinne vie niin yksi sanomalehti eteisessä ajaa saman asian. (: Kuluvalla viikolla on myös aloitettu treenaamaan yksin oloa (Naavan kanssa) koulupäivien ajan ja sitten nyt parina iltana on neiti saanut olla ihan keskenänsä, kun ollaan Naavan kanssa lähdetty vähän pidemmälle ja reippaammalle lenkille. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa yleensä vain 30min, mutta ipanalle paljon rankempi vaikka olen pyrkinytkin tekemään yksin olosta maailman kivoimman asian jne.  Mutta harjoitus tekee mestarin, toivottavasti ennen kuin naapureilta palaa käämit...

Tällä viikolla on myös otettu useampaan otteeseen pientä treeniä naksuttimen kanssa ja on se tunnustettava, ettei tuo mikään täysin mahdoton tapaus ole vaikka vielä pitääkin vahvistaa melko runsaasti toimintojen tarjoamista... Tänään oli laskujen mukaan kolmas ja neljäs treenikerta. Kolmannella kerralla aloin pikkuhiljaa lisäämään istu-toimintoon käskyä ja neljännellä kerralla Naavan ollessa hätistämässä odotin seuraavaa toiminta. Ja hetken päästä alkoi ilmestymään maahanmenoa. Tunnustettakoon, että hieman ohjasin tilannetta siihen suuntaan että maahanmeno olisi melko varma ehdotus ja sieltähän se tuli. (: Saipahan Naavaankin virtaa tuolla pienellä 10min sessiolla.

Naavasta puheen ollen, rouvahan on ollut raakaruokinnalla tässä nyt viimisen pitkän aikaa, mutta pennun tullessa aattelin tarjota myös nappulaa, kun olisi kuitenkin helpompi / varmempi. Olin valmistautunut henkisesti siihen, että tuo ronklaa nappuloiden kanssa, mutta kuinkas kävikään. Heti ensimmäisellä kerralla, kun oli nappuloita tarjolla, kiskaisi "vanhus" kuppinsa tyhjäksi ennen penikkaa. :'D Kerran on sen jälkeen nirsoillut ruokansa kanssa, mutta sekin meni ohi, kun nostin kupin pois ja tarjosin seuraavalla kerralla uudestaan...

Tänään meillä kävi vieraitakin. Isä, äitipuoli ja Ville kävivät kahvilla (ja mehulla ja kakulla) mukanaan mäyris Enne ja sheltti Iitu. Ennehän on aivan rakastunut Naavaan ja Pihla olisi halunnut olla sekä Ennen että Iitun kanssa, mutta niistä ei oikein ollut leikkikavereiksi. Kumpikin olivat varsin selkeitä mielipiteissään, että Pihlan pitäisi pysyä kaukana... Ainiin ja saihan Pihla myös osansa synttärilahjoista. Lelujen joukkoa lisäämään saatiin hassu norsu, jonka hyvin pitkien jalkojen päässä on jonkinlaiset vinkujutut. Ei ilmeisesti lainkaan hassumpi tapaus.. :D

Ens tiistaina mennään sitten hakemaan mukulalle ensimmäiset rokotukset. Ja uusia asioita pyritään näkemään aina vaan, hiukan vaan hankalaa täällä keskellä ei mitään, mutta jotain on saatu kyllä aikaankin..